Artikkeli
Julkaisupäivä 23.10.2023
Laura-Maija Hero, tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu
Dani Warnicki, vihreän siirtymän konsultti, Double Round Oy
Ville Availa, muutosjohtaja, Double Round Oy
Katso ensin johdantovideo (1. min.).
Videon tuotanto: Laura-Maija Hero ja HeyGen -generatiivinen tekoälysovellus avatarvideoiden luomiseen (https://app.heygen.com/home)
Tilankäytön kestävyyshaaste
Vihreä siirtymä on iso möhkäle, jota ei ole helppo lähestyä pienen yrityksen voimavaroin. Vihreässä siirtymässä on kyse vuosisadan suurimmasta talouden muutoksesta, joka koskettaa kaikkia toimialoja. Vihreä siirtymä on myös mahdollista kääntää merkittäviksi säästöiksi tai yritysuudistuksen käännekohdaksi. Siksi kutsuimme pk-yrityksiä mukaan alueen innovaatioekosysteemiin. Sen muodostavat vihreää siirtymää fasilitoivat yrityskonsultit, muutoskyvykkäät yritykset, alueen nuori ideavoima eli opiskelijat ja innovaatiotoiminnan huippuasiantuntijat oppilaitoksissa.
Tällä kertaa valitsimme polttavaksi kestävyyshaasteeksi tilankäytön. Noin puolet maailman varallisuudesta on kiinni rakennuksissa, joita käytetään vain yllättävän pieni osa vuorokauden tunneista. Esimerkiksi toimistot ovat käytössä parhaimmillaan 18% vuoden tunneista. Samalla kolmasosa käyttämistämme materiaaleista ja vastaava määrä tuottamastamme jätteestä aiheutuu rakentamisesta ja rakennusten purkamisesta. Lisäksi 40% globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä voidaan liittää rakennusten elinkaariin. (Circle Economy, 2023). Haasteen antajaksi kutsuttiin Ossin Pulla Oy Hämeenlinnasta. Tarkoitus ei ollut keskittyä vain leipomo- tai elintarvikealaan, vaan paneutua tilankäytön haasteeseen laajemmin paikallisten kanta-hämäläisten pk-yrityksien näkökulmasta eli kaikkien yrityksien, joilla on tuotantotiloja, koneita ja erilaisia resursseja, kuten raaka-aineita ja henkilöstöä käytössään.
Mini-hackathon on tiivis ja tehokas keino paikallisille mikro- ja pk-yrityksille saada konkreettista apua kestävyysongelmien ratkomisessa liiketoimintaa edistävin keinoin. Tämä artikkeli antaa konkreettisen ohjeen pienen yrityshackathonin järjestämiseen muiden yritysten kanssa.
Mini-hackathon alueen innovaatioverkoston työkaluna ja innovaatio-osaamisen kehittäjänä
Mini-hackathon työpajamuotona sopii hyvin yritysten väliseen innovointiin ja liiketoiminnan uudistamiseen. Hackathonit ovat nk. innovaatioturnauksia, jotka voidaan järjestää kilpailullisina tai muuten osallistujiaan motivoivina tapahtumina. Historiallisesti hackathonien kaltaiset innovaatioturnaukset ovat olleet tavoitteellinen ideakilpailumuoto muodollisen koulutuksen ja sen pysyvien rakenteiden ulkopuolella. Innovaatioturnaukset pyrkivät luomaan ja keräämään arvokkaita ideoita sarjan huolellisesti suunniteltujen fasilitoitujen vaiheiden kautta sekä tunnistamaan mahdollisesti kaupallistettavia innovaatiomahdollisuuksia (Terwiesch & Ulrich, 2010; Passaro ym. 2017). Oikeantyyppisten toimintajärjestelmien suunnittelulla innovaatiotoiminnan helpottamiseksi voikin olla välittömiä, havaittavia vaikutuksia yrittäjän osaamisen kehittymiseen ja uusien kilpailukykyisten tuotteiden, palvelujen sekä toimintamallien syntymiseen. (Hero, 2017; Taatila ym. 2006). Mini-hackathon -kokeilun järjestimme tuodaksemme pk-yrityksiä yhteen kehittämään uusia vihreitä ratkaisuja yhden paikallisen yrityksen aitoon tarpeeseen ja samalla löytämään itselleen uusia mahdollisia ratkaisuja. Näin tämä kokeilu eroaa hackathonien perusmallista – sillä ei ole kilpailullista tavoitetta ja se tuo opiskelijoiden sijaan alueen muut yritykset ratkomaan yhden yrityksen haastetta. Toteutukseen on huomattavasti kevyemmän ajankäyttönsä vuoksi helpompi sitouttaa yrityksiä, jotka muuten saattaisivat kokea ajankäytön investoimisen riskiksi.
Ossin Pulla Oy:n tapaus
Kutsuimme alueelta yrityksiä mukaan ratkomaan tilojen ekologista kuormitusta ja liiketoimintansa optimointia kaipailevan Ossin Pulla Oy:n konkreettista haastetta. Yrityksen tilat ovat käytössä aktiivisesti pääasiassa yöaikaan sekä aamupäivästä, eli klo 2-12. Siksi tilat ja tuotantovälineet ovat vajaakäytöllä suurimman osan päivästä ja myös osa henkilöstöstä tekee normaalia lyhyempää työpäivää.
Miten Ossin Pulla Oy voisi parantaa resurssitehokkuuttaan ja jakaa tuotantokapasiteettiaan? Miten vajaakäytöllä olevat tilat saataisiin tehokkaampaan käyttöön? Löydetäänkö muiden toimijoiden kanssa tehokkaita tapoja yhteisien hankintojen tekoon, työvoiman jakamiseen ja saman logistiikan käyttöön? Miten näitä ideoita ja toimintatapoja voitaisiin hyödyntää muissa alueen yrityksissä? Ossin Pulla Oy on hämeenlinnalainen perheleipomo, jossa on leivottu hämäläisille ruokaleivät ja kahvipöydän herkut jo vuodesta 1982. Leipomo työllistää yhdeksän leipomoalan ammattilaista. Hätilässä palvelee Ossin Pullan oma kahvila-myymälä. Lisäksi Ossin Pullan tuotteet löytyvät Cafe Kaurialan valikoimasta ja paikallisista marketeista.
Mitä yritys aidosti sai? Mitä yleisö sai?
Hackathoniin osallistui kaksi Double Round Oy:n vihreän siirtymän konsulttia fasilitaattoreina sekä Hämeen ammattikorkeakoulun koordinaattoreita ja asiantuntijoita. Lisäksi asiantuntijapaneeliin osallistui yksi Hämeenlinnan kaupungin terveystarkastaja, innovaatio-oppimisen tutkija, muunneltavien tilojen yrityksen perustaja ja Ossin Pullan toimitusjohtaja-leipuri. Yleisössä ideoimassa oli seitsemän pk-yrityksen edustajaa.
Ensimmäisessä vaiheessa jokainen panelisti sai 10 min. puheenvuoron, jolla evästettiin yleisö hackathoniin sisällöllisesti sekä tarjottiin kohdeyritykselle ajatuksia, näkökulmia ja esimerkkejä sen haasteen ratkomiseksi.
Puheenvuorot koskivat tilojen uusiokäytön mahdollisuuksia ja hybridikäytön ratkaisuja, innovoinnin erilaisia lähestymistapoja, leipomoita koskevia säädöksiä ja kohdeyrityksen tilojen ja toimintatapojen esittelyn.
Kuva 1. Paneeli keskustelun alustajana ja näkökulmien avartajana. (Kuva: Johanna Valtonen)
Kuva 2. Yleisössä oli 7 pk-yrityksen edustajia. (Kuva: Johanna Valtonen)
Toisessa vaiheessa panelistien viesti nivottiin yhteen ja käynnistettiin kommentointi ja ideointi.
Jokaisessa välissä fasilitaattori pyysi yleisöä vastaamaan kännykällä Mentimeter -kysymyksiin (mentimeter.com)
Kolmannessa vaiheessa ideat koottiin yhteen ja niitä sparrattiin Ossin Pullan toimitusjohtajan kanssa.
Ossin Pulla sai kolmenlaisia ideoita: kestävyyttä edistäviä, tuotekehitystoimintaa edistäviä ja liiketoiminnan uudistamiseen tähtääviä ideoita.
Kestävyyttä edistävät ideat
Tilojen jakaminen jopa kilpailijoiden kanssa voi vastoin perinteistä käsitystä olla järkevää, sillä 95 % ajasta lämmitetään ja ylläpidetään tyhjillään olevia tiloja. Näin kustannuksia ja ympäristökuormitusta on jakamassa useampi toimija. Esim. Valo Hotel & Workin tilat ovat päivällä toimistotiloja ja muuntuvat yöpymistä varten hotellitiloiksi (valo.fi). Vaikka lainsäädäntö rajoittaa usein resurssien jakamista, kuten elintarvikkeiden valmistukseen käytettäviä tiloja, rajoitteiden puitteista voi löytyä lukuisia ratkaisuvaihtoehtoja. Ne ovat löydettävissä parhaiten, kun uskaltaa käsitellä haasteita myös organisaation ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Ossin Pulla piti tätä yllättäen hyvänä ajatuksena. Kilpailijankin kanssa synergiahyödyt voivat olla merkittävät ja ekologiset vaikutukset suuret. Ympäristöystävällisin leipä on usein se lähimpänä tuotettu. Voitaisiinko yhteistyössä kilpailijoiden kanssa valmistaa heidän omalla reseptillään ja brändillä lähituotettuja leipiä alueen kauppoihin sen sijaan, että niitä tuodaan eri puolilta Suomea?
Samat tilat ja koneet voivat soveltua yllättävään moneen erilaiseen käyttöön. Tilojen ja resurssien käytön jakamisessa ja tehostamisessa kannattaa hyödyntää esim. alueellisia innovaatioverkostoja. Kannattaa olla yhteydessä oppilaitoksiin.
Tiloja ja laitteita voitaisiin käyttää päiväsaikaan hyvin säilyvien tuotteiden valmistukseen. Välipalapatukoita on jo valmistettu tiloissa. Miten eläinten ruoat sopisivat? Lainsäädännöllistä puolta pitää tutkia, mutta ainesosat ovat pitkälti samoja.
Mikäli tiloissa toimii Ossin Pullan lisäksi joku muu toimija, tilojen “moodin” vaihtotoimenpiteet tulisi miettiä niin, että ne toimivat yhteen ja sujuvat jouhevasti. Moodin vaihto voisi olla tuotteistettu ja vastuutettu tiloja käyttävien päivittäisiin työprosesseihin. Lisäksi digitaalinen palvelu voisi toimia tilojen hallinnoijien, käyttäjän ja varaajan yhteisenä apuvälineenä.
Jos tuotannossa päästäisiin hiilineutraaliuteen, voisiko Net Zero –leima siirtää hintoihin? Motiva tarjoaa vihreän siirtymän tukia yrityksille. Uunit olisi mahdollista ehkä uudistaa merkittävästi energiatehokkaammiksi tällaisella hanketuella. Ossin Pullan tapaus sopisi ominaispiirteiltään tuen piiriin.
Tuotekehitysideat
Jokaisessa peruskoulussa saven muotoilu kuuluu opetussuunnitelmaan. Savi on kuitenkin materiaalina melko epäekologinen sen vaatimien polttolämpötilojen, kuljetusmatkojen ja tuotantoprosessien ollessa kuormittavia. Muotoilun harjoittelussa voisi hyödyntää matalassa lämpötilassa ja lyhyessä ajassa kovettuvaa suolataikinaa saven korvaajana ekologisista syistä. Näin säästyisi huomattava määrä kovettamisesta johtuvia energiakuluja ja –kuormitusta. Sitä olisi mahdollista valmistaa Ossin Pullan laitteilla ja myydä kouluihin, kuvataideoppilaitoksiin ja muille muotoilun harjoittelijoille ihan tuoretavarana ja kuljettaa kouluihin leipien kanssa samassa kuormassa.
Kertakäyttöastioiden tilalle voisi miettiä syötävien astioiden valmistusta, kuten jäätelön kanssa tehdään. Syötävät astiat olisivat jopa ekologisempia kuin kierrätettävät kertakäyttöastiat, jotka usein valmistetaan eksoottisista puulajeista. Suolaisille voisi olla suolaiset astiat ja makeille herkuille makeat astiat.
Liiketoiminnan uudistamisen ideat
Yhä harvempi syö aamulla tuoreita leipiä. Ihmisten aikataulut vaihtelevat, ja yhä useampi poikkeaa perinteisestä kahdeksasta neljään -työaikataulusta. Lisäksi yhä useampi ruokakauppa on auki 18-24 tuntia vuorokaudessa. Voisiko leipiä leipoa myöhemmin, jotta tuoreita leipiä olisi tarjolla pitkin päivää ja erityisesti silloin, kun suuri osa ihmisistä lopettaa työpäivänsä? Oman liiketoiminnan kasvattaminen päiväsaikaan edellyttäisi uuden työvuoron palkkaamista. Se on yhtäältä kynnys nykyisen liiketoiminnan kasvattamiselle ja toisaalta kannustin innovatiivisille vaihtoehdoille.
Tuotteita voitaisi kehittää S- ja K-ryhmien kanssa selvittämällä, mille tuotteille olisi eniten kysyntään paikallisesti. Paikalliset viikoittaiset vastuullisesti tuotetut yllätystuotteet voisivat houkutella paikallisia asiakkaita kauppoihin ottamaan selvää: “mitähän tällä kertaa on tarjolla?”.
Kohti yrityksen vihreää minihackathonia: Toteuta!
Pk-yritykset selvästi halusivat auttaa Ossin Pullaa ja innostuivat ideoinnista. Mini-Hackathon on mahdollista järjestää kohdeyrityksen omassa sidosryhmäverkostossa osana kehittämispäiviä, oppilaitoksessa, kuten Hamkissa osana Design Factoryn yrityksille tarjottua monialaisten tiimien kehitystoimintaa tai osana tavallista AMK-opintojaksoa.
Hackathonin suunnitteluvaiheet:
- Yrityksenne aito kestävyyshaaste vihreän siirtymän edistämiskesi. Mikä on ongelmana, mistä se vaikuttaa johtuvan? Muodosta kysymyslause.
- Valitaan fasilitoiva kumppani, joka on kestävänkehityksen ja vihreän siirtymän asiantuntija. Fasilitaattorin tehtävänä on toimia alustajana, organisoijana, osallistajana, työpajamenetelmän kehittäjänä, tulosten dokumentoijana ja ideoiden koostajana
- Valitaan tilat, jotka mahdollistavat työpajatyöskentelyn tai paneelin.
- Lähetetään kutsut ja muistutetaan tapahtumasta useaan kertaan osallistujamäärän kasvattamiseksi.
Lähteet
Circle Economy (2023). The Circularity Gap Report 2023. Circularity Gap Reporting Initiative. https://www.circularity-gap.world/2023. Luettu 22.9.2023.
Hero, L.-M. (2017). Innovation tournament as a multidisciplinary activity system to promote the development of innovation competence. Journal of Professional and Vocational Education, 19(4), 8-31.
Passaro, R., Quinto, I., & Thomas, A (2017). Start-up competitions as learning environment to foster the entrepreneurial process. International Journal of Entrepreneurial Behavior & Research, 23(3), 426–445.
Taatila, V., Suomala, J., Siltala, R., & Keskinen, S. (2006). Framework to study the social innovation networks. European Journal of Innovation Management, 9(3), 312–326. Terwiesch, C., & Xu, Y. (2008). Innovation contests, open innovation, and multiagent problem solving. Management Science, 54(9), 1529–1543.
